Viikon saldo

Viimeinen päivä ensimmäisellä viikolla oli tosi kiireinen (mukavalla tavalla siis) ja ensimmäinen taukopaikka oli vasta klo 12. Paljon uusia asioita ja vanhan kertausta myös tälle päivälle. En muistanutkaan kaikkia lomakkeita mitä pitää seurata ja päivitellä pitkin päivää. Iltapäivästä ehdin perehtyä erilaisiin inhalaatioihin ja niiden antamiseen.

Hauska yllätys viikossa on ollut se, että olen joka päivä tavannut pukukopilla meidän nykyisiä tai entisiä lähihoitajaopiskelijoita. Oli hienoa jutella erityisesti näiden meiltä valmistuneiden nuorten nykyisestä työstä. Erityisesti mieltä lämmitti eräs nuori nainen, joka on siitä ryhmästä, jota opetin ihan noviisina syksyllä vuonna 2010. Ryhmän ensimmäisellä tunnilla ihmettelin, että miksi kukaan ei vastaa kysymykseeni....opiskelijat viittasivat :D

Mahtava viikko.Nyt viikonlopun viettoon ja maanantaina aamuun.

Paljon päivittämistä ja uutta

Työnantajani Etelä-Savon ammattiopisto tukee ja kannustaa opettajia työelämäjaksoille. Toiveissa olisi että kävisimme päivittelemässä osaamistamme neljän vuoden välein. Hieno tilaisuus minusta kaikille opettajille. Olen siis ensimmäsitä viikkoa (yhteensä 4) työelämäjaksolla lastenalueella Mikkelin keskussairaalassa päivittämässä omaa osaamistani. Olen nyt lastenosastolla, mutta tarkoitus on käydä myös ainakin vauvateholla ja lastenpoliklinikalla. Lastenosasto on 10 paikkainen osasto ja potilaita on monen ikäisiä, vauvoista 18 vuotiaisiin. Myös erikoisaloja on paljon, joita lasten sairaudet koskettavat.

Aika hyvin jaksoi illasta aamuun, vaikka hiukan epäilin. Tänään perehdyin ja palauttelin mieleeni eristysasioita: pisaraeristys (esim. MRSA), kosketuseristys (esim. RSV) ja ilmaeristys (esim. vesirokko). Tutustuin myös osaston käytäntöihin diabeteksen hoidon aloituksessa. Siinä oli paljon asioita, joita en ollut tiennytkään. Toivottavasti ehtisimme vaikka huomenna katsoa insuliinipumppua koska se on minulle tuntematon kapistus. Kuulin myös tänään, että voisin käydä kastomassa millaisia erilaisia esim. kommunikointikirjoa- ja kuvia lapsille räätälöidysti tehdään.

Ensimmäinen iltavuoro

Iltavuoroihin ei muistaakseni ennen ollut niin mukava lähteä, mutta tänään kylläkin. Kiva kun voi viettää aamun upeassa säässä ja VALOSSA ulkoillen. Tuntui ihan että olisi ollut vapaapäivä takana kun taukoa töistä oli iltapäivä ja aamupäivä. Vuorotyön hyviä puolia.

Iltavuoro oli rauhallinen ja ehdin perhetyä ohjeisiin ja kysellä uusista hoitokäytännöistä ja lääkkeistä. Sen olin jo hyllyjä tutkimalla huomannut, että äidinmaidonkorvikkeita on ihan älyttömästi, siis oikeasti. Ennen oli vaanu Tuttelia, nyt jos vaikka mitä...Muutosta on myös ruiskuissa, niitäkin on nyt erilaisia: oraalikautta otettaessa käytetään erilaistan. Hoitokäytännöistä esim. hengitysjuttuihin höyrykoneita, joita aikoinaan oli, ei enää käytetä. Mielenkiintoista. Nyt nukkumaan jotta jaksaa aamulla taas töihin...krooh

Aamuvuoro, lähtö kotoa klo 6 (argh)

Aamulla seitsemään meno on minulle vierasta, mutta hyvin jaksoin, ihme kyllä. Aamulla löytyi tänään myös hyvä autopaikka eikä tarvinnut käydä välillä kiekkoa kääntelemässä. Päivä oli täynnä ohjelmaa ja pääsin tutustumaan myös uusiin (tai minulle) uusiin laitteisiin. Aika hienoa laitteita on tullut käytäntöön mm. verenpainemittarit ja kosketusnäytöllä toimivat monitorit. Mahtavaa miten tekniikka kehittyy. Ainut miinus päivässä: eväiden syönti keskeytyi (kuten niin usein hoitajien työssä käy). Tärkeämpi asia on kuitenkin se, että omahoitajajärjestelmä toimii ja lisää turvallisuutta kaikkien kannalta. Hieno päivä tänäänkin. Lupaan laittaa jotakin kuvaakin tänne kunhan tästä pääsen alkuun.

Ensimmäinen päivä

Ohi on ensimmäinen päivä. Nyt tekee mieli nostaa jalat ylös ja levähtää. En todellakaan muistanut miten paljon hoitajat kävelevät ja miten pitkiä sairaalan käytävät ovat. Lisäksi, jos oikeasti noudattaa suositusta "portaat hissin sijaan", niin askeleita kertyy...

Päivä alkoi yleisistä asioista: avainten ja vaatteiden hakua, pukukopin varausta yms. Ohjaajanani oli tänään hoitaja, jonka kanssa muistan tehneeni monta työvuoroa 90-luvun alussa. Vaatteet ovat muuten siniset ja todella mukavampaa materiaalia kuin tuolloin :) Tänään pääsin tutustumaan itselleni aikalailla vieraaseen asiaan eli sähköisiin potilastietojärjestelmiin. Hyvä päivä ja lämmin vastaanotto. Nyt jalat ylös ja huomenna aamuun.

Huomenna se alkaa

Mun maanantaini huomenna onkin erilainen kun, öö tota, 23 vuoteen? Tai sinnepäin. Menen aamulla töihin, hoitajan töihin. Jännittää vähän. Luultavasti pystyn kyllä samaistumaan omiin lähihoitajaopiskelijoihini tämän jälkeen paremmin. Tiedän vain huomisesta sen, että mihin menen ja monelta. Muista asioista esim. työvuoroista, ohjaajasta ei ole tietoa.